maanantai 30. marraskuuta 2015

Kolmen suklaan juustokakku

Viikonloppuna meillä herkuteltiin kolmen suklaan juustokakulla, jonka resepti on uusimmassa Pirkka-lehdessä. Tuli hyvää, ihan mahdottoman hyvää. Kakun hyydyttäminen oli ainoa ongelma. En halua käyttää liivatetta kahdesta syystä; maku ja liivatteen alkuperä. Kokeilin tähän kakkuun ensimmäistä kertaa agar agaria. En suosittele agar agarin käyttöä kenellekään. Se on ihan mahdottoman hankalaa, haisee pahalle keittäessä ja kakun tekijällä kannattaisi olla noin seitsemän kättä käytössään, jotta agar agarin käyttö onnistuu. Agar agar yksinkertaisesti jämähtää niin nopeasti hyytelöksi, että sitä ei ehdi edes massaan sekoittaa, kun hyytyminen on jo alkanut. Laitan siis tähän alkuperäisen ohjeen liivatteella ja kokeilen seuraavaan juustokakkuun hyytelösokeria, josko se toimisi hieman paremmin.

Kolmen suklaan juustokakku

Pohja:

½ pakettia (= 1 pötkö) vaniljanmakuisia täytekeksejä (esim. Pirkka Daniela tai Domino)
50 g voita

Täyte:

6 dl kuohukermaa
3 rasiaa maustamatonta tuorejuustoa (1 rasia: 180-200 g)
150 g tummaa suklaata
150 g maitosuklaata
150 g valkosuklaata
3/4 dl sokeria
6 liivatelehteä
3 rkl maitoa

Hienonna keksit ja lisää niihin sulanut rasva. Vuoraa irtopohjavuoan (24 cm) pohja leivinpaperilla. Painele keksi-rasvaseos vuoan pohjalle. Nosta vuoka jääkaappiin.

Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen kolmeen eri kulhoon. Vaahdota kerma.

Sulata tumma suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Sekoita sula suklaa ja yksi rasiallinen tuorejuustoa keskenään. Kuumenna 1 rkl maitoa kiehuvaksi ja lisää siihen liivatteet. Sekoita liivateseos ohuena nauhana tuorejuustosuklaaseokseen. Lisää 1/3 kermavaahdosta ja ½ dl sokeria ja sekoita. Levitä täyte pohjan päälle ja nosta kakku kylmään.

Valmista keskimmäinen kerros maitosuklaasta samalla tavalla kuin edellinen kerros, mutta lisää seokseen vain 1/4 dl sokeria. Levitä täyte pohjan päälle ja nosta kakku kylmään.

Valmista päällimmänen kerros valkosuklaasta edellisten kerrosten tapaan, mutta älä lisää sokeria. Levitä täyte pohjan päälle ja nosta kakku kylmään.

Anna kakun hyytyä yön yli. Irrota kakku veitsellä vuoan reunoista ennen kuin otat irtoreunan pois. Koriste haluamallasi tavalla.


Minun hieman yli 7-vuotias kamerani alkaa olla tiensä päässä, enkä saanut kunnollista valokuvaa kakusta, vaikka kuinka yritin. Värit vääristyivät jokaisessa kuvassa. Maku kuitenkin ratkaisee ja tämä kakku onkin todella hyvänmakuista, eikä kauaa ehtinyt olla jääkaapissa.


torstai 26. marraskuuta 2015

Uunirosolli

Löysin Hyvää joulua -kirjasta mielenkiintoisen uunirosollin ohjeen. Testasin sitä eilen ja ihastuin. Tämä uunirosolli tulee meidän joulupöytään keitettyjen perunoiden tilalle. Keitetyt perunat ovat vähän niin kuin pakollinen paha joulupöydässä. Jotain perunaa on oltava, mutta keitettyjen perunoiden ottaminen lautaselle on kuitenkin pieni pakko, koska on niin paljon muutakin syötävää. Mutta tässä on ratkaisu, tänä vuonna ei keitellä perunoita vaan paistetaan uunirosollia. Tosin jouluaaton versioon laitan hieman vähemmän punajuuria ja enemmän porkkanaa kuin tässä ohjeessa, koska tykkäämme porkkanoista enemmän kuin punajuurista. Meillä paistetaan joulupöytään myös kirjolohta, joten tämä sopii erinomaisesti kalankin kanssa.

Uunirosolli

400 g punajuuria lohkoina
400 g perunaa lohkoina
2 punasipulia lohkoina
2 porkkanaa paloina
2 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
2 tl fariinisokeria
2 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna
2 dl kuohukermaa
200 g vuohenjuustoa
2 rkl omenasosetta

Lado punajuuri-, peruna- ja sipulilohkot sekä porkkanapalat kevyesti voideltuun uunivuokaan. Valuta päälle oliiviöljy ja lisää suolaa ja pippuria sekä fariinisokeri ja timjami. Sekoita maut kasvisten joukkoon. Kuumenna kerma kattilassa ja paloittele joukkoon vuohenjuusto. Sekoita niin, että juusto sulaa. Mausta seos omenasoseella, sekoita tasaiseksi ja kaada uunivuokaan kasvisten päälle. Gratinoi 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.


keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Joululeipä

Tein ensimmäistä kertaa elämässäni joululeipää. En ole tykännyt vielä yhdestäkään joululeivästä, mitä olen syönyt. Ajattelinkin, että ehkä itse tehty joululeipä olisi parempaa. Joululeivässä minua häiritsee makeus. Tässä tekemässäni joululeivässä häiritsi lisäksi rusinat, mutta muuten leipä kieltämättä oli parempaa kuin kaupan joululeivät. Alkuperäinen resepti on Arlan sivuilta. Laitoin leipään ainoastaan vehnäjauhoja, koska unohdin ostaa ruisjauhoja. Leipä ei siltikään ollut höttöleipää, niin kuin vehnäleivät yleensä, vaan koostumus oli oikein hyvä. Voisin varsin hyvin tehdä tätä uudelleen, mutta ilman rusinoita.


Joululeipä

7 dl vehnäjauhoja (tai 2 dl ruisjauhoja ja 5 dl vehnäjauhoja)
1 rkl pomeranssia
2 tl ruokasoodaa
 1 tl suolaa
1 dl rusinoita
2 dl tummaa olutta
2 dl (laktoositonta) kevytkermaviiliä
2 rkl siirappia
½ dl puolukkasurvosta

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää joukkoon olut, kermaviili, siirappi ja puolukkasurvos. Voitele 1,5-litrainen suorakaiteen muotoinen leipävuoka ja laita taikina vuokaan. Paista 200 asteessa noin 50 minuuttia. Kiertoilmauunissa riitti 40 minuuttia.

tiistai 24. marraskuuta 2015

Maustekakku

Maustekakku tuo joulun. Minun mielestäni maustekakussa kiteytyy joulun tuoksut ja maut paremmin kuin missään muussa jouluruuassa tai -leivonnaisessa. Kokeilin Arlan nettisivuilta löytynyttä maustekakun reseptiä hieman muunneltuna. Samalla kun lopetin lihan ja kanan syönnin, lopetin myös kananmunien syönnin. Tähän kakkuun kokeilin ensimmäistä kertaa kananmunankorviketta, joka oli parempi tuote kuin osasin kuvitellakaan. Kananmunankorvikejauhetta sekoitetaan veteen ja tästä muodostunut hieman liisterimäinen seos lisätään taikinaan kananmunan sijaan. Kananmunankorvike toimi niin hyvin, että kananmunallisten reseptien väisteleminen voi jäädä menneisyyteen. Täytekakun pohjaan en usko tämän toimivan, mutta kaikkeen muuhun kylläkin.

Tästä maustekakusta tuli aivan mielettömän hyvää. Eikä tämä ollut ainoastaan minun mielipide, vaan muillekin syöjille maistui. Parhaita maustekakun reseptejä, mitä olen koskaan kokeillut.

Maustekakku

100 g margariiniä (laktoositon Keiju)
2 dl sokeria
2 annosta kananmunankorviketta (tai kananmunaa)
100 g kevytkermaviiliä (laktoositon)
½ dl puolukkasurvosta
3 dl vehnäjauhoja
1 rkl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl soodaa

Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää kananmunankorvike ja sekoita. Lisää kermaviili ja puolukkasurvos. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos taikinaan. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa n. 50 minuuttia. Kiertoilmauunissa riitti 40 minuuttia.


Kananmunankorvikejauhetta on myynnissä ainakin Ruohonjuuressa.


sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Minttusuklaamuffinssit

Viikonloppuna valmistui makeannälkään minttusuklaamuffinsseja. Tämäkin resepti on kirjasta Puputyttö ja vohvelisankari ja alkuperäisen reseptin nimi on "dalmatialaiset".

Tykkäsin kyllä näistä kovasti. Itse muffinssit ovat juuri minun makuuni ja kuorrutekin hyvää. Vaikka laitoin kuorrutetta muffinssien päälle melkoisen keon, niin silti suunnilleen puolet kuorrutteesta jäi tähteeksi. Eli puolikas kuorrutemäärä riittää seuraavalla kerralla.

Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty kauramaitoa, mutta minä laitoin soijamaitoa, koska olin vahingossa käyttänyt tätä reseptiä varten ostamani kauramaidon muuhun. Vaan soijamaito (tai mikä tahansa maito) toimii yhtää hyvin.

Minttusuklaamuffinssit

3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
0,5 tl suolaa
1 tl ruokasoodaa
0,5 dl kaakaojauhetta
1,5 tl vanilja-aromia
1 dl rypsiöljyä
1 rkl omenaviinietikkaa
2 dl soijamaitoa
0,5 pss Marianne Crush -karkkirouhetta

Kuorrute

120 g (vegaanista) margariiniä (esim. laktoositon Keiju)
7 dl tomusokeria
 0,5 tl vanilja-aromia ja 0,5 tl piparminttuaromia (tai 1 tl vanilja-aromia)
0,5 pss Marianne Crush -karkkirouhetta
0,5 dl soijamaitoa

Sekoita keskenään vehnäjauhot, sokeri, suola, sooda ja kaakaojauhe. Tee jauhojen keskelle kolo. Sekoita toisessa kulhossa keskenään aromi, öljy, etikka ja maito. Kaada seos jauhokoloon ja sekoita. Lisää lopuksi karkkirouhe ja sekoita tasaiseksi. Täytä muffinssivuoat 2/3 täyteen ja paista 175 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes muffinssit ovat sisältäkin kypsiä. Taikina on aika paksua, joten paistaminen onnistunee myös ilman muffinssikehikkoa.

Kuorruta muffinssit jäähtyneinä. Vatkaa kuorrutteen margariini notkeaksi. Lisää tomusokeri. Vatkaa pari minuuttia. Lisää aromi ja karkkirouhe. Sekoita. Lisää koko ajan vatkaten maitoa vähän kerrallaan. Vatkaa kuohkeaksi noin 5 minuuttia. Kuorruta veitsellä levittämällä tai pursottamalla.



maanantai 16. marraskuuta 2015

Ainakin yksi kotimainen joululahja

Nyt jos koskaan suomalaisten kannattaa suosia kotimaisia tuotteita joululahjojahankintoja tehdessä. Jokainen tietää, mikä maamme taloudellinen tilanne on ja kotimaisen joululahjan hankkiminen tukee suomalaisia yrittäjiä ja sitä kautta parantaa Suomen taloustilannetta. Facebookiin on perustettu tapahtuma nimeltään "Ainakin yksi kotimainen joululahja" ja sinne pääsee tästä linkistä: https://www.facebook.com/events/416702428526928/. 

Tapahtuman ovat perustaneet Katariina Lindsten ja Anu Halme, joilla on yhteinen pienyritys Me We, mutta tapahtumasivulla ei suinkaan mainosteta vain heidän omaa yritystään, vaan monia muita suomalaisia tuotteita valmistavia yrityksiä. Facebook-tapahtuman tavoitteena on saada mahdollisimman moni ihminen ostamaan tänä vuonna ainakin yhden suomalaisen joululahjan. Minä otan haasteen ilomielin vastaan ja tavoitteeni on ostaa useampi, ehkäpä kaikki joululahjat suomalaisten tuotteiden joukosta.

Joulu on hyvien tekojen aikaa, joten tämä on helppo keino tehdä hyvää toistemme tukemiseksi!


lauantai 14. marraskuuta 2015

Piparimuffinssit

Tämä muffinssien ohje löytyi kirjasta Puputyttö ja vohvelisankari. Alkuperäisen ohjeen nimi on "mausteiset pikkukakkuset". Minun suuhuni sopii paremmin sana "muffinssi", joten kutsuttakoon näitä nyt piparimuffinsseiksi. Nämä muffinssit ovat vegaanisia ja ainesosissa oli pari minulle uutta juttua; vegaaninen tuorejuusto ja sokeroidut inkiväärit. Vegaanista Violife-tuorejuustoa löytyi ihan tavallisesta kaupasta.


Sokeroituja inkiväärejä löysin Ruohonjuuresta.


En ihastunut sokeroituihin inkivääreihin ja suoraan sanoen muffinssit olisivat olleet parempia ilman niitä. Sokeroidut inkiväärit ovat vieläkin makeampia kuin marmeladit ja niistä tuli aivan valtavasti makeutta jo muutenkin makeisiin muffinsseihin. Seuraavalla kerralla jätän siis nämä pois taikinasta.

Muuten taikina oli hyvä, se maistui hyvälle raakana ja valmiina ja muffinssit tuoksuivat ihan pipareille paistuessaan. Kuorrute on sekin erittäin makeaa, mikä on helppo päätellä jo pelkästään ainesosia vilkaisemalla. Silti tykkään tästä kuorrutteesta. Se oli helppo tehdä, sitä oli helppo pursottaa ja se näyttää hyvälle. Säilytän valmiita muffinsseja jääkaapissa ja jääkaappikylmä kuorrute muffinssin päällä leikkautuu lusikalla kivasti ja se jopa maistuu ihan hyvältä. Oikein hyvä ja jouluinen resepti, kunhan vaan jättää sokeroidut inkiväärit pois.


Piparimuffinssit

3 dl vehnäjauhoja
3 tl jauhettua inkivääriä
1 tl kanelia
1 tl leivinjauhetta
¼ tl neilikkaa
¼ tl suolaa
1 ¼ dl rypsiöljyä
1 ½ dl vaaleaa siirappia
½ dl vaahterasiirappia
½ dl kauramaitoa
2 rkl maustamatonta soija- tai kaurajogurttia
(½ dl sokeroitua inkivääriä)
1 ½ tl raastettua sitruunan kuorta

Kuorrute

0,6 dl vegaanista margariiniä huoneenlämpöisenä, esim. laktoositon Keiju
0,6 dl kasvituorejuustoa, esim. Violife
5 dl tomusokeria
1 tl vanilja-aromia

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vuoraa muffinssipellin kolot paperivuoilla. Taikina on erittäin vetelää, joten ei kannata paistaa ilman muffinssipeltiä. Sekoita yhdessä kulhossa vehnäjauhot, jauhettu inkivääri, kaneli, leivinjauhe, neilikka ja suola. Vatkaa toisessa kulhossa sekaisin rypsiöljy, siirapit, kauramaito ja jogurtti. Lisää kuivat aineet nestemäisiin ja sekoita. Lisää sekaan sokeroitu inkivääri ja sitruunan kuori. Kaada taikina vuokiin, täytä vuoat 2/3 täyteen. Paista 17-22 minuuttia, kunnes kokeilutikkuun ei tartu mitään.

Kuorruta muffinssit jäähtyneinä. Sekoita keskenään tuorejuusto ja margariini. Vatkaa sähkövatkaimella ja lisää tomusokeria noin 1 dl:n erissä. Sekoita sileäksi. Vatkaa sekaan vanilja-aromi. Kuorruta muffinssit pursottamalla tai veitsellä levittäen.




perjantai 13. marraskuuta 2015

Hulluna joululehtiin

Hyvä on. Tunnustan. Joululehtien ostaminen meni tänä vuonna överiksi. Neljän aiemmin esittelemäni lehden lisäksi niitä on ilmestynyt kotiini vielä neljä lisää. Uskomatonta, miten paljon joululehtiä nykyään ilmestyy! Eikä tässä ole edes kaikki, kaupassa on vielä monta lehteä lisää. Ei ole kaukana menneisyydessä se aika, kun joululehtiä ilmestyi vain yksi tai kaksi vuodessa. Vaan tämä lehtiläjä saa nyt luvan riittää tälle joululle minun osaltani. Ja tallella ovat vielä edellisvuosien joululehdet. Joten eiköhän tässä ole nyt ideoiden lähteitä vaikka muille jakaa.

Uusimmat lehtihankintani ovat Leivotaan-lehden joulunumero, Kodin kuvalehden jouluekstra, Kaikkien aikojen jouluherkut sekä Ihana-lehti. Leivotaan-lehden lisänä tuli vielä Karkit-vihkonen. Kaikissa näissä lehdissä on niin paljon kaikkea ihanaa, että ihan sydän pakahtuu näitä katsellessa. Haluaisin testailla vielä ennen joulua kymmeniä eri leipomuksia ja ruokia. Askarteluideoitakin on pää pullollaan. Joulun taika on tänä vuonna suorastaan käsinkosketeltavissa. Tästä joulusta tuntuu todellakin tulevan kaikkien aikojen joulu!

Uusimmat joululehteni 

Tämän vuoden joululehtieni kokonaissaldo.


keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Jouluaaton jälkiruoka

Lapsuudenkodissani syötiin jouluruualla aina jälkiruokana luumukiisseliä kermavaahdolla. Tämä jälkiruoka on jouluaaton ruokalistalla omassa kodissanikin. Eilen tekemäni luumukiisseli on jäähtynyt ja valmista jälkiruuaksi.

Kermavaahdon tein soijakermasta. Sekaan laitoin pari teelusikallista vaniljasokeria. Tykkään soijakermavaahdosta enemmän kuin tavallisesta kermavaahdosta. Luumukiisselin kanssa ihan mahdottoman hyvää!!




Nämä jälkiruokakulhot ostin pari viikkoa sitten Kultakeramiikan tehtaanmyymälästä Pihtiputaalta. Kulhot ovat 2-laatua, mutta minä ainakaan en niissä mitään vikaa huomaa. 10 €:lla sai 6 jouluaiheista kulhoa ja kulhoja oli muistaakseni neljällä eri kuviolla. 


tiistai 10. marraskuuta 2015

Riisipuuroa mantelimaidolla sekä luumukiisseliä

Tänä jouluna pyrin tekemään jouluruuat vegaanisina. Vaikka itse syön eläinperäisistä ruoka-aineista edelleenkin kalaa ja maitotuotteita, niin yritän pitää niiden käytön minimissä ja korvaan maidon jollain muulla aina kun se on mahdollista. Kala on siis tänä vuonna ainoa eläinperäinen tuote, mitä meidän joulupöytään tulee. Mies voi halutessaan ostaa jouluksi valmista kinkkua kauppahallista sen verran kuin hän sitä syö. Edellisvuosina kinkkua on meillä mennyt todella vähän, vaikka kinkunsyöjiä oli vielä kaksi.

Tänään testasin uuniriisipuuron mantelimaitoon tehtynä. Joulupuuroon kun laitetaan muutenkin manteli sekaan, niin ajattelin mantelimaidon maun sopivan riisipuuroon hyvin. Hyvää siitä tulikin. Olen aiemmin tehnyt uuniriisipuuroa myös soijamaitoon ja tykkäsin siitäkin. Soijamaitoon tehty puuro oli maultaan lähempänä lehmänmaitoon tehtyä, vaikkakin hieman makeampaa ja väriltään keltaisempaa. Tämä mantelimaitoon tehty puuro näytti samalta kuin lehmänmaitoon tehty puuro, mutta maku oli kevyempi. Lisukkeeksi tein luumukiisseliä. Minun mielestäni luumukiisselin kanssa sopii paremmin mantelimaitoon tehty puuro, mutta kanelin, sokerin ja kasvimaidon kanssa syön mieluummin soijamaitoon tehtyä puuroa.


Uuniriisipuuro

tilkka (oliivi)öljyä
2 dl puuroriisiä
1 litra (manteli)maitoa
ripaus suolaa

Voitele vuoka öljyllä. Laita vuoan pohjalle tasaisesti riisit ja maito sekä suolaa maun mukaan. Kypsennä 175 asteisessa uunissa n. 1 tunti 30 minuuttia. Kiertoilmauunissa riittää 1 tunti 10 minuuttia.

Mantelimaitoon tehtyä uunipuuroa ei tarvitse sekoittaa paistamisen aikana. Soijamaitoon ja lehmänmaitoon tehtyä puuroa kannattaa sekoittaa välillä kuoren muodostumisen ehkäisemiseksi. Soijamaitoon ja lehmänmaitoon tehty puuro kannattaa jättää löysäksi, sillä se tiivistyy vielä uunista ottamisen jälkeen. Mantelimaitoon tehty puuro ei juurikaan tiivistynyt paistamisen jälkeen.


Luumukiisseli

1,5 l vettä
400 g luumuja
3/4 dl sokeria
4,5 rkl perunajauhoja
1,5 dl vettä
kanelia

Keitä luumut sokerivedessä. Kun luumut ovat pehmenneet, tarkista maku ja suurusta vesi-perunajauhoseoksella. Ripottele kiisselin pinnalle sokeria ja kanelia.

Tämä luumukiisselin ohje on siitä hyvä, että siinä luumut jäävät melko hyvin kokonaisiksi, eivätkä repeile pieneksi silpuksi.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Pikkujouluilua ja joulupalloilua

Perjantaina olin tämän vuoden ensimmäisissä ja todennäköisesti ainoissa pikkujouluissa. Kyseessä oli kuoromme pikkujoulut. Jouluhörhöilijänä tungen nenäni aina kaikkeen, mikä vähänkin liittyy jouluun, joten huvitoimikunnan jäsenenä olin järjestämässä pikkujouluihin ruokailua ja ohjelmaa. Sekä ruokailu, että ohjelma tuottavat aina päänvaivaa pikkujoulujen järjestämisessä varsinkin, jos budjetti on pieni tai olematon. Kuoron pikkujouluissa olemme aiemmin kokeilleet nyyttäreitä ja pizzojen tilaamista, mutta kummassakin niissä on omat ongelmansa. Roskaruuan tilaaminen ei mitenkään edistä juhlatunnelmaa ja nyyttäreissä taas tuppaa tulemaan päällekkäisyyksiä ruokien suhteen ja ruokaa jää yleensä valtavasti yli.

Tällä kertaa päätimme kerätä jokaiselta 20 osallistujalta 10 € ruokarahaa kultakin ja ostimme tällä rahalla ruuat ja valmistelimme juhlapöydän paikan päällä. Porukkaan mahtui monenmoisia ruokarajoitteitakin, joten ruuan piti olla kaikille sopivaa. Päädyimme tortilloihin, jotka jokainen sai koota pöydästä mielensä mukaan. Pöydässä oli tavallisia ja gluteenittomia tortillalevyjä, jäävuorisalaattia, kurkkua, luumutomaatteja, keltaista ja punaista paprikaa, jauhelihaa, kanasuikaleita, tofukuutioita, ananasta, oliiveja, laktoositonta ja tavallista juustoraastetta, salaattijuustoa, tomaattisalsaa, kermaviilidippiä ja maissilastuja. Pikkunaposteltavaksi ostettiin lisäksi suklaata, pähkinöitä, viinirypäleitä ja suolatikkuja sekä kahvin kanssa joulutorttuja ja piparkakkuja. Kaiken tämän päälle tarjolla oli alkudrinkki ja jokaiselle noin kaksi lasillista viiniä. Alkudrinkin teimme sekoittamalla kuohuviiniin tilkan alkoholitonta glögiä. Olin itsekin yllättynyt, miten paljon ruokaa saimme vähällä rahalla. Ruokaa riitti hyvin, sitä jäi vähän tähteeksikin, mutta ei mitään mahdotonta määrää, niin kuin nyyttäreistä yleensä jää.

Ohjelmanumeroksi tein Bumtsi-bum-kilpailun vanhan kunnon tv-ohjelman säännöillä. Arvattavina lauluina oli joululauluja. Tulostin arvattavat sanat A4-paperille ja kiinnitin niitä seinään teipattujen numeropahvien päälle sitä mukaa kun numeroita arvattiin. Voittajajoukkueen paras selvitettiin vielä eri kilpailulla. Kirjoitin Joulupukki-laulun sanat pienille papereille, yhden sanan jokaiseen paperiin. Hämäyksen vuoksi laitoin joukkoon 5 ylimääräistä sanaa. Kilpailijoiden piti järjestää laulun sanat oikeaan järjestykseen, erotella ylimääräiset sanat pois ja ensimmäisenä laulun valmiiksi saanut kilpailija voitti pelin.


Pikkujoulujen lisäksi ehdin viikonloppuna tutkailla hieman joulukoristevarastoani. Täytyy myöntää, että se on aika laaja. Toki joka vuosi joutuu heittämään jotain rikkoutunutta pois, jouluvalot tuntuvat hajoilevan useimmin. Joulupalloja minulla on suunnilleen joka väriä, mutta minulla on ollut ikävä samantyylisiä palloja, mitä meillä oli lapsena kotona. Sellaisia vaaleita, joissa oli hyvin jouluinen maisema- tai fiilistelykuva molemmin puolin palloa. Niitä ei ollut montaa, ehkä 3 tai 5, mutta minusta ne ovat kauneimmat joulupallot mitä olen koskaan nähnyt. Ne ovat äidilläni edelleenkin. Ihan samanlaisia en ole missään nähnyt, mutta Jyskissä tuli viikonloppuna vastaan samantyylisiä palloja kuuden kappaleen pakkauksissa, joten tänä vuonna meidän joulukuusessa nähdään unelmieni joulupalloja. Näitä palloja oli kaupassa neljää erilaista pakkausta, kahdenlaisia palloja jokaisessa pakkauksessa. Ostin kolme erilaista settiä eli yhteensä kuutta erilaista joulupalloa 3 kappaletta kutakin.






Minulla on aina joulupuuhissa kolme kissakaveria mukana, tällä kertaa kuvaan ehti Wilma.


maanantai 2. marraskuuta 2015

Seitankinkku

Tänään valmistui elämäni ensimmäinen seitankinkku. Lihansyönnin lopettamisen myötä on pitänyt ruveta miettimään kinkun korviketta joulupöytään. Jouluna on niin paljon muutakin syötävää, että minua ei varsinaisesti haittaa, vaikka yksinkertaisesti vaan jättäisin kinkun syömättä ilman mitään korvikkeita, mutta nyt kun tämä seitankinkku on testattu, niin varmasti teen tätä jouluksi. Ostin Ruohonjuuresta valmiin seitankinkkuaineksen, jonka nimi on hauskasti Sika säkissä.


Seitankinkku oli hyvin yksinkertaista tehdä. Pussissa olevaan jauheseokseen lisättiin vesi ja öljy, sekoitettiin taikinaksi ja lopuksi muotoiltiin pötköksi, joka paistettiin folioon käärittynä uunissa noin 1 tunti 30 minuuttia (ohjeen mukainen paistoaika). Paistoin pötköä kiertoilmauunissa 1 tunnin ja 20 minuuttia, mutta seuraavalla kerralla kokeilen paistaa vain 1 tunnin ja 10 minuuttia saadakseni pötkön kuoresta vielä hieman mehevämmän. Kinkkupötkö oli niin nopeasti tehty, etten ehtinyt ottaa edes kuvia eri vaiheista. Jauhe tuntui turpoavan silmissä ja tulikin melkoinen kiire saada muotoiltua pötkö mieleiseksi, ennen kuin jauhe oli imaissut nesteen itseensä tiiviiksi.

Seitankinkku ennen uuniin menoa.

Tästä seitankinkusta tuli todella hyvää. Sitä syödessä on hiukan vaikea uskoa, että valmistuksessa ei ole käytetty lihaa ollenkaan, mutta koska olen sen itse jauheesta pyörittänyt, niin pakko se on uskoa.


Seitankinkun pystyisi tekemään itse alusta alkaen ihan kokonaan, joten eiköhän senkin teko ole vielä edessä, kun tästä ensimmäisestä yritelmästä tuli näin hyvää.